Dont be sad because its over, be happy because it happened ❤️

Huomenna koittaa viimeinen työpäivä pikkumurun kanssa<3 oon hoitanu S:ää alle vuoden ikäisestä nyt puolentoistavuoden ikään asti kokopäiväisesti arkipäivisin. Oon nähny kun se opettelee konttaamaan, seisomaan ilman tukea, kävelemään, juomaan nokkamukista yms. Ikävä tulee olemaan kova mutta oon ilonen että sain noinkin ihanan kokemuksen elämääni ja uskon että kuulen vielä S:ästä ja hänen perheestään. Musta tuntuu että S:än hoitamisen myötä oon saanut enemmän rohkeutta ja monta kourallista vinkkejä tulevaan, jos joskus itse saan lapsen. Sain myös kokea kuinka mua oikeesti arvostettiin suurella sydämellä ja kuinka musta pidettiin. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta onneksi sain olla osa S:än elämää, rakkaudella Pauliina<3 

"We are most alive when we're in love" -john updike

Huomaa kyllä miten mieliala vaihtuu ihan vaan sään mukaan. Viikonloppu oli aivan mahtava, kaikkea ehin tehä eikä ollut kiire minnekkään. Perjantaina olin kaverini tupareissa ja mikä outoa, olin jo ennen puoltayötä syvässä unessa omasss sängyssä, välillä niinkin (: lauantaina syötiin hyvä brunssi jonka jälkeen lähdettiin M:än kanssa vaateostoksille, kesä golfvaatteet oli saatava siihen helteeseen ! Molemmille löytyi onneksi kunnon vermeet. Kuukausipäivän kunniaksi käydään aina kinsushissa syömässä, tälläkertaa otettiin buffetti, mikä kannaatti ! Semmoista sushivalikoimaa en oo ikinä nähnyt, ei voi muuta kun suositella paikkaa kaikille sushia rakastaville (: sushi-ähkyn jälkeen talmaan golfaaman jonka jälkeen M:än vanhemmille grillaamaan ja saunomaan kaksisten ja viinilasillisten kera<3

Sunnuntai aamu oli ehkä maailmanparas. Kerrankin nukuttiin pitkään ja otettiin ihan löllö aamu. Puolen päivän aikaan mikko alkoi grillata possun sisäfilettä, siinä tuoksussa kyllä kelpas ottaa aurinkoa terassilla ! Sunnuntaihin toki kuului myös oleellisesti golf ihanassa säässä jonka jälkeen tottakai lätkäpeli. Kerranki tuntuu näin maanantaina että oli hyvä viikonloppu, tarpeeksi ohjelmaa mutta ei kiirettä ! Onneks on näin ihana ilma niin jaksaa treenata töiden jälkeen neljätuntia. Mahtavasti laaatu (mitä ei muutenkaa kauheesti ole) katosi kuvista :D 

"enkä ole myöskään hurahtanut mihinkään dietteihin"

Mulla on perjaatteessa ollut kohta vuoden ns.elämäntaparemontti, en niinkään kyllä ole mitään radikaalisti muuttanut mutta urheilu on alkanut enemmän kiinnostaa ja se mitä suuhunsa lykkää. Enkä ole alkanut käymään mitenkään säännöllisesti lenkillä/salilla enkä myöskään ole hurahtanut mihinkään dietteihin. Tosin golfin takia mulla ei edes olisi aikaa säännöllisille sali/lenkki käynneille. Huomasin tänään vanhoja kuvia kattoessani miten paljon on kyllä kroppa alle vuodessa muuttunnut ihan vaan omaksumalla omat elämäntavat sellaisina minä ne mulle itelle sopii. Kasvoista huomaan kaikista eniten, että kiloja on karissut. Tai ainakin mun mielestä kasvoista huomaa.

kuva viime kuulta
 

-13 alkuvuosi ?

Kiloja multa vissiin on lähtenyt reilu 10, mihin olen tyytyväinen tällähetkellä, tosin vielä on pudotettavaa mutta kaikki aikanaan (: Kaikista parasta on kun oma poikaystävä kannustaa ja tukee ja tekee asioita mun kanssa. Käydään siellä lenkilläkin aina kun golfilta kerkiää. Kerran viikossa käydään hyvien ystävien kanssa pelaamassa sulkapalloa, vai pitöiskö sanoa pikemminkin että pelailemassa, kyllä siinä kuuma tulee ja hiki virtaa mutta kaikkien mielestä se ei pakosti sulkapallon peluulta aina mahda näyttää :D Golfattua toki tulee useasti viikossa, keskimäärin varmaan 4-5 kertaa. On se vaan senverran koukuttavaa. Nyt lisään kuvia mun "urheilu hetkistä" kaikki nyt ei ehkä niinkään ole "järkeviä" kuvia mutta saa aikalailla kokonaisvaltasen käsityksen miten mä tykkään urheilla ja missä (:

okei, tää eka kuvakollaasi ei ole järkevimmästä päästä, mutta toisaalta silloin se kertoo mun tekemisistä kaikista eniten :D sulkapalloa, golfia, lenkkeilyä, jumppaamista ja muuta epämääräistä !









"Olenko muka sittenkin sokerista"

Golfkausi on alkanut vähän ristiriitaisissa tunnelmissa. On ollut aivan mahtavaa, että on päässyt jo kunnolla treenaamaan ulkona ja että parempi puoliskonikin innostui lajista (ehkä jopa enemmän kuin minä). Mutta entäpä ne huonot ja tyhmät ja masentavat puolet ? Mun oli tarkotus mennä 1.5 vappukisoihin, eli kauden aloitus kisoihin, taino itseasiassa niin mä meninkin. Jätin vappu juhlinnat muille ja menin kiltisti aikasin nukkumaan, että olisin aamulla pirteä. Aamulla heräsinkin  pirteänä ja intopiukeena kisoihin. Tiesin että jossain kohtaa tulee satamaan vettä ja paljon, mutta elämäni parhaan kierroksen olen pelannut vesisateessa ja kamalassa tuulessa joten ajattelin ettei se muhun vaikuta. Kun kisat starttasi paistoi aurinko mutta sitten tuli vettä, rakeita, räntää ja lunta ja jyrisi. Sormet jääty niin totaallisesti että mun ainoa vaihtoehto oli keskeyttää kun maila ei enää pysynyt käsissä ja itkin kun sormiin sattui niin paljon. Olenko muka sittenkin sokerista ? Soitin M:älle itkien että tulee hakemaan mut pois ja niin hän tulikin ja kävi ostamassa suklaata ja laitto saunan päälle, kyllä se sai piristämään sen jälkeen kun ihmiset sanoo että mä olen vaan luovuttaja. Ehkä ens kisat sitten paremmalla menestyksellä (: nyt voi taas kunnolla keskittyä treenaamiseen kun vähitellen osaa jo analysoida mitä itse oikein säätää sen mailan ja pallon kanssa. Oikein hyvää kevättä !!